Heips ja pahoittelut kun olen viettänyt hiljaiseloa jo useamman kuukauden ajan... Mutta tästä tämä taas lähtee kohti uutta nousua

Pidetäänpä sitten pieni tilannekatsaus:
lokakuun edellisen päivitykseni jälkeen paino putosi mukavasti ja 17.11. oltiinkin jo noissa sivussa näkyvissä lukemissa -37,7. Mutta sitten tapahtui jotain. Joulukuu kun tuli niin jotenkin elämä luiskahti napostelun puolelle. Koko ajan huomasin olevani syömässä ravintoloissa ja elokuvissa kävin ja tuntui että ns. erikoistilaisuuksia olikin jatkuvasti ja silloin ei tullut niin tarkasti katsottua mitä söin. Ajattelin koko ajan, että ei haittaa, kohta palaan ruotuun. No sitten tapahtui se mikä oli ehkä pahin mitä sillä hetkellä pystyi tapahtumaan; sairastuin lujaan flunssaan ja liikunta jäi täysin kolmeksi viikoksi. Sehän tietty lisäsi vaan masennusta ja hoivasin itseäni syömällä karkkia ja muita herkkuja. Etukäteen pelkäämäni joulu ei ollutkaan se pahin vaan sen jälkeen tuli kolmen viikon syöntiputki

Kun olin ollut kolme viikkoa liikkumatta flunssan takia ja kiloja oli tullut lisää n 5 (kamalaaaaa!!!) niin tuntui jo että en kestä enää hetkeäkään sitä liikkumattomuutta ja sanoinkin Xtra-ohjaajalleni, että pää on ehkä halkeamispisteessä ja homma tökkii pahemman kerran. Ohjaaja sanoikin yllätyksekseni, että jos kunto sallii niin aloittele liikuntaa kevyesti. Ei tiedä jos se vaikka auttaisi vähän siihen flunssan taltuttamiseen. Siinä vaiheessa flunssa oli muuten ohi, mutta limaa oli edelleen kurkku täynnä... Ja tästä keskustelusta piristyneenä aloin ulkoilemaan ja menin jopa kokeilemaan zumbaa ja niinhän se kunto kesti hyvin ja aivan kuin flunssakin olisi alkanut hellittämään samalla kun mieli parani.

Sitten toinen takapakki iski juuri kun olin päässyt liikkumisen makuun; kaaduin takamukselleni ja hajoitin häntäluuni. Ja taas olin tilanteessa, että liikkuminen sattui. En voinut uskoa huonoa tuuriani ja sadattelin mielessäni, että tähänkö tämä projekti nyt kaatuu, minun takamukseeni. Mutta ilokseni huomasin, että kävely ei sattunut ja kun viikko oli mennyt ei enää zumbakaan ollut kovin hankalaa. Nyt olen tilanteessa, että istuminen on hankalaa, mutta kävelen, hölkkään ja zumbaan entiseen malliin.

Ruokailun olen joulun jälkeen saanut vasta viime viikon lopulla ruotuun ja kiloja on lähtenyt jo 2, eli ollaan menossa kohti parempaa. Vielä on n 3 kiloa siihen missä oltiin marraskuun lopulla, mutta sitä kohti kovaa mennään... Nyt alkaa päivät mennä ihan kivasti eikä enää niin kovasti keho huuda karkkihyllyillä kaupassa ja ei enää tule joka iltaa vietettyä tuolla jääkaapilla katsomassa vieläkö sieltä jotain löytäisi...

Liikuntaa harrastan nyt lähes päivittäin. Kahdesti viikossa käyn zumbaamassa ja lisäksi ulkoilen kävellen ja hölkäten. Bodypumpin joudun nyt jättämään väliin niin pitkäksi aikaa kunnes takamus on siinä kunnossa että pystyn makaamaan selälläni...

Nyt tuntuu jälleen kaikki hyvältä ja usko projektin onnistumiseen on palautunut Nautin tulevasta keväästä ja parhaista laskettelukeleistä ja olen taas oman elämäni herra... Ja sitä kautta otan nyt taas tämän blogin avukseni, jotta saan ajatukseni ulos ja käsiteltyä ne.

Ja vielä Hyvää Uutta vuotta 2011 kaikille!!!